Miten sanoittaa, mitä tunnet: lista tunteista

InnerlyTestsin teksti on tuotettu tekoälyn avulla lopussa lueteltujen lähteiden pohjalta. Tarkistus on toimituksellinen, ja sekin on tehty tekoälyllä: yksikään psykologi tai muu mielenterveyden ammattilainen ei ole tarkistanut tätä sisältöä. Päivitetty 2026-10-26.

Joskus tiedät, että olosi on huono, tai hyvä, mutta et osaa sanoa tarkalleen, mitä se on. Tämä lista auttaa sinua löytämään sanan. Aloitat laajasta ryhmästä, kuten pelosta tai surullisuudesta, ja etenet tarkempiin sanoihin. Jokaisen sanan kohdalla on lause siitä, milloin tunne usein herää, ja useimmissa ryhmissä on kysymys pohdittavaksi.

Tämä sivu ei ole testi eikä tee diagnooseja. Sinun ei tarvitse vastata eikä rastittaa mitään: riittää, että luet.

Miksi nimeäminen auttaa (mitä tutkimus sanoo)

Tunteiden pukeminen sanoiksi näyttää auttavan hieman. Tutkimuksessa, johon osallistui 30 aikuista, oikean sanan valitseminen kasvojen ilmaisemalle tunteelle vähensi mantelitumakkeen, tunteisiin liittyvän aivoalueen, aktiivisuutta enemmän kuin samankaltainen tehtävä ilman tunnesanoja (Lieberman ym., 2007). Muissa laboratoriotutkimuksissa tunteen nimeäminen epämiellyttävien kuvien kohdalla vähensi hieman osallistujien kertomaa ahdistusta, ja miellyttävien kuvien kohdalla se vähensi hieman mielihyvää. Nimeäminen näyttää siis lieventävän tunteita yleensä, ei vain vaikeita. Kiinnostavaa on, että osallistujat odottivat nimeämisen saavan heidän olonsa huonommaksi (Lieberman ym., 2011).

Laboratorion kuvien ulkopuolella vaikutus voi näyttää erilaiselta. Tutkimuksessa, jossa oli 88 hämähäkkejä kovasti pelkäävää ihmistä, ne, jotka sanoivat ääneen, mitä tunsivat oikean hämähäkin edessä, reagoivat viikkoa myöhemmin kehollisesti vähemmän. He kuitenkin kertoivat pelkäävänsä yhtä paljon kuin muiden ryhmien osallistujat (Kircanski ym., 2012).

Tutkijat selvittävät myös, kuinka tarkasti ihmiset kuvaavat tunteitaan. Tätä kutsutaan tunteiden erottelukyvyksi tai emotionaaliseksi granulaarisuudeksi. Päiväkirjatutkimuksessa ne korkeakouluopiskelijat, jotka erottivat epämiellyttävät tunteensa selvemmin toisistaan, kertoivat säätelevänsä niitä useammin, etenkin kun tunteet olivat voimakkaita (Barrett ym., 2001). Tunteiden havaitseminen ja ilmaiseminen kuuluu myös niihin taitoihin, jotka Salovey ja Mayer (1990) sisällyttivät tunneälyn käsitteeseen.

Rajat on hyvä tuntea. Katsauksessa, jossa oli 27 tutkimusta, yhteys tunteiden erottelun ja tilanteista hyvin selviytymisen välillä oli mitättömästä pieneen (korrelaatiot 0,06–0,15), ja useimmat tutkimukset osoittavat vain yhteyden, eivät syy-seuraussuhdetta (O'Toole ym., 2020). On alustavia merkkejä siitä, että tätä tarkkuutta voisi harjoittaa kartuttamalla tunnesanastoa, mutta miten se toimisi, on vielä testattava (Kashdan, Barrett ja McKnight, 2015). Kukaan ei ole testannut, muuttaako tällaisen listan lukeminen mitään. Käytä sitä ajattelun apuna, älä hoitona, ja tiedä, ettei se mittaa tunneälyäsi.

Näin käytät listaa

Jos et tiedä, mistä aloittaa, kysy itseltäsi kaksi asiaa: onko tunteesi enemmän miellyttävä vai epämiellyttävä? Ja onko kehosi enemmän kiihtynyt vai rauhallinen? Nämä kaksi kysymystä jäsentävät tunnesanoja monissa kielissä (Jackson ym., 2019) ja osoittavat jo kohti joitakin ryhmiä.
Siirry ryhmään, joka tuntuu lähimmältä, ja lue sanat. Valitse yksi tai kaksi. Useampi voi pitää paikkansa samaan aikaan.
Jos haluat, täydennä kirjoittamalla tai ääneen: ”Tunnen ___, koska ___.” Puhuminen, kirjoittaminen ja listasta valitseminen ovat eri tapoja pukea tunteita sanoiksi (Torre ja Lieberman, 2018).
Oikeaa vastausta ei ole. Ryhmät ovat yksi tapa järjestää, eivät tieteellinen luokittelu, ja sanojen kuvaukset olemme kirjoittaneet itse, jotta samankaltaiset sanat olisi helpompi erottaa toisistaan. Ne eivät ole määritelmiä.
Vaikean asian nimeäminen voi aluksi saada tunteen tuntumaan voimakkaammalta. Joissakin tutkimuksissa näin kävi, kun osallistujien piti itse keksiä sanat, ja hyvä vaikutus tuli myöhemmin (Torre ja Lieberman, 2018). Voit lopettaa milloin haluat.

Ilo ja rauha

Innostus: herää usein, kun jokin, mitä toivot, on pian tapahtumassa, tai kun aloitat jotain uutta, jolla on sinulle merkitystä.
Huvittuneisuus: herää usein, kun jokin on hauskaa tai kevyttä ja sinua naurattaa.
Tyytyväisyys: herää usein, kun asiat ovat tarpeeksi hyvin etkä juuri nyt tarvitse mitään enempää.
Ylpeys: herää usein, kun sinä tai joku läheisesi on saanut aikaan jotain, mikä vaati vaivaa.
Kiitollisuus: herää usein, kun huomaat saaneesi joltakulta jotain hyvää.
Toivo: herää usein, kun vaikeasta tilanteesta näyttää olevan mahdollinen ulospääsy.
Helpotus: herää usein, kun huoli väistyy tai kun jokin päättyy paremmin kuin odotit.
Rauhallisuus: herää usein, kun mikään ei vaadi kiireesti huomiotasi ja keho hidastaa.

Pohdittavaksi: Mikä sai olosi vähän paremmaksi viime päivinä, edes hetkeksi?

Lämpö ja yhteys

Hellyys: herää usein, kun haluat pitää huolta jostakusta tai olla lähellä häntä.
Ihailu: herää usein, kun joku tekee jotain, tai on jollakin tavalla, jota arvostat paljon.
Myötätunto: herää usein, kun näet jonkun kärsivän ja haluat auttaa.
Luottamus: herää usein, kun tunnet voivasi luottaa johonkuhun ilman, että sinun tarvitsee suojautua.
Yhteenkuuluvuus: herää usein, kun tunnet olevasi osa ryhmää, jossa on tilaa sinulle sellaisena kuin olet.

Pohdittavaksi: Kenen seurassa sinulla on ollut viime aikoina helppo olla, ja mitä hän teki sen eteen?

Yllätys ja kiinnostus

Yllättyneisyys: herää usein, kun jokin tapahtuu toisin kuin odotit, hyvässä tai pahassa.
Järkytys: herää usein voimakkaan ja odottamattoman uutisen tai näyn jälkeen, kun on vaikea reagoida.
Uteliaisuus: herää usein, kun jokin uusi vangitsee huomiosi ja haluat ymmärtää enemmän.
Haltioituminen: herää usein jonkin kauniin tai valtavan edessä, joka tuntuu sinua suuremmalta, kuten maiseman tai musiikkikappaleen.
Hämmennys: herää usein, kun tiedot eivät sovi yhteen etkä oikein tiedä, mitä ajatella.

Pohdittavaksi: Mikä yllätti sinut viime päivinä, ja mitä tunsit heti sen jälkeen?

Pelko

Huoli: herää usein, kun ajatuksesi palaavat yhä uudelleen ongelmaan, joka voi vielä tapahtua.
Jännitys: herää usein ennen jotain tärkeää, kuten koetta, keskustelua tai esitystä, usein yhdessä kehon tuntemusten kanssa.
Ahdistus: arkikielessä se herää usein, kun odotat jonkin menevän pieleen, joskus tietämättä tarkalleen mikä. Se ei ole sama asia kuin ahdistuneisuushäiriö, jonka voi arvioida vain ammattilainen.
Epävarmuus: herää usein, kun epäilet, pärjäätkö, tai kuulutko sinne, missä olet.
Kauhu: herää usein, kun aistit voimakkaan ja lähellä olevan vaaran, ja keho haluaa paeta tai jähmettyy.

Pohdittavaksi: Mitä tarkalleen ottaen pelkäät? Onko jokin pieni ja konkreettinen seuraava askel?

Jos pelkäät jotakuta läheistäsi, sen ottaminen vakavasti ei ole liioittelua. Puhu jollekulle, johon luotat, tai ota yhteyttä tukipalveluun.

Viha

Ärtymys: herää usein pienistä, toistuvista harmeista, kuten melusta, viivästyksistä tai keskeytyksistä.
Kärsimättömyys: herää usein, kun jokin kestää kauemmin kuin sinusta pitäisi.
Turhautuminen: herää usein, kun näet vaivaa ja jokin estää sen, mitä halusit.
Suuttumus: herää usein, kun näet vääryyttä, joko itseäsi tai jotakuta toista kohtaan.
Katkeruus: herää usein, kun vanha loukkaus on jäänyt selvittämättä ja viha palaa, kun muistat sen.

Pohdittavaksi: Mihin rajaasi tai tarpeeseesi tämä viha voisi viitata?

Vihan tunteminen on eri asia kuin aggressiivinen toiminta. Jos viha muuttuu haluksi satuttaa jotakuta, tai itseäsi, hae apua.

Surullisuus

Pettymys: herää usein, kun jokin tai joku jää alle sen, mitä toivoit.
Mielipaha: herää usein, kun joku sinulle tärkeä on sanonut tai tehnyt jotain, mikä loukkasi sinua.
Yksinäisyys: herää usein, kun sinulta puuttuu yhteys, jota toivoisit, vaikka ympärilläsi olisi ihmisiä.
Suru: herää usein menetyksen jälkeen: ihmisen, ihmissuhteen, suunnitelman tai elämänvaiheen.
Lannistuneisuus: herää usein, kun sinulta puuttuu halu aloittaa jotain tai jatkaa sitä.

Pohdittavaksi: Mitä olet menettänyt, tai mitä kaipaat? Kenen kanssa voisit puhua siitä?

Jos surullisuus tai lannistuneisuus on jatkunut jo muutaman viikon tai painaa arkeasi, hakeudu lääkärille tai psykologille. Pahenemista ei tarvitse odottaa.

Häpeä ja syyllisyys

Nolous: herää usein kiusallisen hetken jälkeen muiden ihmisten edessä, ja menee yleensä nopeasti ohi.
Häpeä: herää usein yhdessä halun kanssa piiloutua, ikään kuin muut näkisivät sinussa jotain pahaa.
Syyllisyys: herää usein, kun ajattelet tehneesi jotain väärin ja haluat korjata sen.
Katumus: herää usein, kun ajattelet, mitä olisit tehnyt toisin.
Nöyryytys: herää usein, kun joku vähättelee tai pilkkaa sinua, usein muiden edessä.

Pohdittavaksi: Jos ystäväsi olisi samassa tilanteessa, puhuisitko hänelle samalla tavalla kuin puhut nyt itsellesi?

Jos joku läheinen nöyryyttää tai vähättelee sinua usein, se ei ole sinun syysi, ja tukea kannattaa hakea.

Vähän energiaa

Kaikki, mitä tunnemme, ei näytä tunteelta. Joskus kyse on energian tai kiinnostuksen puutteesta.

Tylsyys: herää usein, kun se, mitä teet, ei pidä huomiotasi tai ei tunnu merkitykselliseltä.
Väsymys: herää usein fyysisen tai henkisen ponnistelun jälkeen tai kun lepoa on ollut liian vähän.
Uupumus: herää usein, kun väsymys kasautuu eikä lepo enää tunnu riittävän.
Välinpitämättömyys: herää usein, kun jokin, millä ennen oli merkitystä, ei enää kosketa sinua.
Tyhjyys: tuntuu usein siltä, ettei tunne juuri mitään, tai että jotain merkityksellistä puuttuu.

Pohdittavaksi: Liittyykö tämä enemmän kehoosi, mieleesi vai siihen, mitä ympärilläsi tapahtuu?

Väsymys, joka ei mene ohi, ilon katoaminen tai tyhjyyden tunne, joka jatkuu viikkoja, ansaitsevat keskustelun lääkärin tai psykologin kanssa.

Sekalaiset tunteet

Usein tunnet useampaa asiaa yhtä aikaa. Se on tavallista. Tutkimuksessa, johon osallistui yli 800 aikuista Yhdysvalloista, lyhyitä videoita katsottaessa raportoidut tunteet jakautuivat 27 tyyppiin, mutta niiden välillä ei ollut teräviä rajoja (Cowen ja Keltner, 2017). Jotkin sanat ovat sekoittuneita jo alun perin:

Kaipaus: yhdistää hellyyttä ja surua. Se herää usein, kun ikävöit jotakuta, jotakin paikkaa tai jotakin elämänvaihetta.
Mustasukkaisuus: sekoittaa usein pelkoa menettää joku, tai jotain tärkeää, vihaan tai epävarmuuteen. Mustasukkaisuus ei anna kenellekään oikeutta kontrolloida toista ihmistä.
Nostalgia: sekoittaa usein iloa ja surua, kun muistelet jotain hyvää, mikä on mennyt.

Etsitkö tunneympyrää?

Tunnetuimmat tunneympyrät ovat välineitä tunteista opettamiseen ja puhumiseen. Esimerkiksi ”Feeling Wheel” julkaistiin vuonna 1982 transaktioanalyysin lehdessä välineeksi tunteiden tiedostamisen laajentamiseen (Willcox, 1982). Mikään ympyrä ei ole tunteiden virallinen kartta, eikä tämä lista ole versio sellaisesta.

Valitsimme listan kahdesta syystä. Tunteet liukuvat toisiinsa ilman teräviä rajoja (Cowen ja Keltner, 2017), ja erillisiin lohkoihin jaettu kuva kätkee sen. Lisäksi tunnesanat eivät tarkoita täsmälleen samaa kaikissa kielissä (Jackson ym., 2019). Siksi osa tämän listan sanoista vaihtuu kielestä toiseen sen sijaan, että ne käännettäisiin sanasta sanaan.

Milloin hakea apua

Tämä lista ei ole diagnoosi eikä kerro, onko sinulla mielenterveyden ongelma. Pelko, viha ja surullisuus kuuluvat elämään. Puhu psykologin, lääkärin tai muun mielenterveyden ammattilaisen kanssa, jos jokin tunne on hyvin voimakas, on jatkunut viikkoja tai haittaa untasi, työtäsi, opiskeluasi tai ihmissuhteitasi. Kannattaa puhua jollekulle myös, jos sinun on jo pitkään ollut hyvin vaikea huomata tai kuvata, mitä tunnet.

Jos mieleesi tulee ajatuksia itsesi vahingoittamisesta tai oman elämäsi päättämisestä, tai jos et tunne olevasi turvassa, pyydä apua heti: luotettavalta ihmiseltä lähelläsi, paikallisesta hätänumerosta tai oman maasi kriisipuhelimesta tai muusta henkisen tuen palvelusta. Avun pyytäminen sellaisena hetkenä ei ole liioittelua. Tämä sivusto ei tarjoa lääketieteellistä eikä psykologista hoitoa.

Jatka tästä

Jos haluat jatkaa jonkin teeman pohtimista, näissä itsetutkiskelun testeissä on kussakin 4 kysymystä. Ne eivät mittaa tunteita eivätkä tee diagnooseja.

Kulumisanturi: Jos tunnistit itsessäsi eniten väsymystä tai uupumusta, Kulumisanturi auttaa sinua pohtimaan henkistä väsymystäsi, ja sen opas käy läpi kysymyksiä siitä, mistä väsymys voi johtua.
Sisäinen melu: Jos huoli pyörii jatkuvasti päässäsi, Sisäinen melu kutsuu pohtimaan tapaa jäädä vatvomaan ajatuksia.
Arvotutka: Jos häpeä tai syyllisyys nousee usein pintaan, Arvotutka kutsuu pohtimaan, miten näet oman arvosi.